JusSin OOo-blogi

OOo:n kehitys tapahtuu evolutionäärisesti, pienin askelin ilman suuria revoluutioita. Tämä saa välillä tuntumaan siltä, että tässä mennään aivan liian hitaasti eteenpäin. Mutta eteenpäin kuitenkin mennään. Mainitsenpa tässä kaksi sinänsä pienehköä juttua, joilla on itselleni aivan ratkaisevan suuri merkitys.

Otetaan ensin tuo Impress, diaesitysohjelma. Sen kyky tuottaa näyttäviä tulosteita esitysdioista on ollut, luvalla sanoen, kelvoton. Microsoft -puolella on jo vuosikausia ollut tapana, että luennoitsija jakaa luentokalvonsa tulosteena, jossa vasemmalla on kolme diaa ja oikealla rivitettyä tilaa muistiinpanoille. Vastaavan tulosteen tekeminen oli aikaisemmin varsin työlästä, niin kuin voidaan lukea vanhasta blogistani, jossa tarjosin jonkinlaista kiertotieratkaisua ongelmaan.

Nyt käytän OOo 3.0 beetaa ja näyttää siltä, että tuo puute on lopultakin ratkaistu. Impressin layouts valinnoissa on mukana “kolme dia + muistiinpanoviivat” vaihtoehto. Valtavan hienoa, nyt luentokalvojen jakaminen on lastenleikkiä. Varsinkin kun kalvot voi tallentaa pdf:ksi myös tuossa layout -muodossa.

Toinen todella suuri pieni asia on tänään julkistettu pdf -reader lisäosa. Julkistus on vasta ensimmäinen kokeiluversio ja siis kaikkea muuta kuin täydellinen. Lisäosan asennuksen jälkeen OOo osaa lukea PDF -tiedostoja ja avata ne joko piirros- tai esitysohjelmaan (Draw, Impress). Kerrotun mukaan jatkossa myös Writer osaisi lukea PDF:iä. Jos kehitys kulkee tätä vauhtia, niin pian OOo:lla voidaan avata PDF-tiedostoja, tehdä niihin tarvittavat korjaukset ja huomautukset ja lähettää ne edelleen luettaviksi. Tämä on toimituksellisen editointityön keskeisiä työtapoja.

Pieni on siis kaunista. Edetään rauhallisesti, pienin askelin, ja hyvältä silti vaikuttaa.

Tuossa oli jo Lotus Symphony julkistamislastun kohdalla pientä keskustelua siitä, onko LS todella vapaa ohjelma. Ja niinhän todella taitaakin olla, että eihän se ole, vaikka onkin OOo -johdannainen. Tämän tekee mahdolliseksi, että IBM käyttää lähtökohtanaan OOo:n versiota 1.1.4, jonka lisenssi sallii tällaisen forkkaamisen. Eli LS on ilmainen, muttei vapaa.

Tuo johdattaa pohtimaan sitä, mikä ilmiö tai asia OOo loppujen lopuksi on. Nimittäin OOo:nkin lisenssien kanssa on väännetty kättä ja matkan varrella on ollut muutama aika tiukka vääntö yhteisön ja Sunin intressien välillä. Sun on on kohtuullisen hyvin ottanut opikseen yhteisön suunnasta tulevan kritiikin ja niinpä ohjelman lisenssi ja ohjelmoijien allekirjoitettavaksi tuleva sopimuspaperi ovat kehittyneet matkan varrella ilmeisesti hyvään suuntaan. Näihin sopimuksiin liittyviä kiemuroita en tunne juridiselta kannalta kovinkaan hyvin, mutta linjana näyttää olevan avoimuuden tietty vahvistuminen koko ajan.

Ja edellisestä tullaan sitten varsinaiseen teemaani. Nimittäin siihen, että OOo ei ole (vain) tietokoneohjelma. Näyttää siltä, että OOo on saavuttamassa Debianin kaltaisen aseman, joka tarkoittaa sitä että se on paitsi ohjelma, myös ohjelmointialusta, josta kehitetään erilaisia variantteja erilaisiin tarpeisiin.

IBM:n Lotus Symphony osoittaa, että OOo:n teknologia toimii ja sen varaan voi rakentaa hyvinkin paljon OOo:n käyttöliittymästä poikkeavia ratkaisuja. IBM:n oma häpeä on, jos se ei älyä jakaa kehittämäänsä koodia takaisin.

Toisenkinlaisia ratkaisuja on olemassa. Sun kehittää omaa StarOffice pakettiaan OOo -yhteisön työn pohjalta. Tässä meillä on jo siis kolme versiota: OOo + LS + SO. Mutta tosiasiassa OOo:n varaan rakennettujen ratkaisujen määrä on huomattavan paljon moninaisempi kuin nämä kolme mainittua.

Ensimmäinen esimerkki: Go-OO, OOo -kehittäjien virittämä versio, jossa on paljon ominaisuuksia, jotka puuttuvat kokonaan OOo:n virallisista ja vakaista versioista. Go-OO kulkee tavallaan OOo:n edellä - eräänlaisena “keihäänkärkenä”, lainatakseni erään työntutkimuksen koulukunnan mainiota vakiofraasia. Osa Go-OO:n ominaisuuksista siirtyy OOo:hon, osa ei. Sellaisen tehokäyttäjän, jolle esimerkiksi parempi yhteensopivuus Ms Officen kanssa on tärkeää, Go-OO on hyvä vaihtoehto ‘viralliselle’ versiolle.

Toinen esimerkki:EuroOffice, joka on OOo:n pohjalle rakennettu ohjelmapaketti, jossa pyritään kiinnittämään huomiota käyttöliittymän muokattavuuteen ja intuitiivisuuteen. Samalla yritys, joka kehittää EuroOfficea, julkaisee kaupallisia lisäosia, joita voi hakea myös OOo:hon lisäosien asennussivuilta. Tässä on siis kokonaan toisenlainen liikeidea kuin IBM:llä. Otetaan OOo:n lähdekoodi, muokataan sitä, mutta annetaan jotain myös takaisin yhteisölle. EuroOfficea kehittävät kielelliset serkkumme Unkarissa, mutta valitettavasti kieliraja on ajan mittaan kasvanut sen verran suureksi, että noista hienoista lisäosista emme pääse paljoa hyötymään. Mainittava on kuitenkin erinomainen EuroMap -laajennus, jolla saa liitettyä karttoja Ooo:n taulukkolaskentaan. Professional -version hinta on vain kymmenen euroa.

Kolmas esimerkki: BrOffice, Brasiliassa erittäin vahvan jalansijan saanut OOo:n lokalisoitu, portugalin kielinen versio. BrOffice yhteisö muokkaa OOo:n portugalin kielen vaatimuksiin, mutta toimii samalla erittäin aktiivisesti OOo:n käytön edistämiseksi maan koululaitoksissa ja julkisella sektorilla.

Neljäs esimerkki: RedOffice. RedOffice on OOo:n kiinalainen versio, mutta se poikkeaa BrOfficesta siinä, että kehittäjäyritys ei ole vain lokalisoinut ohjelmaa kiinaksi, vaan on tuonut siihen koko joukon uusia ominaisuuksia, jotka muistuttavat huomattavasti Microsoftin uusimman Office -version ribbon -ratkaisuja. Kiinan kielen puutteellinen hallinta estää vakavan kommentoinnin, mutta joidenkin netissä olleiden esittelyjen perusteella RedOfficen kehitys vaikuttaa todella kiinnostavalta, ja toivottavasti myös sellaiselta, jolla on takaisinkytkeviä vaikutuksia OOo:n kehitykseen.

Riittäkööt nämä neljä esimerkkiä. Nyt meillä on OOo + LS + SO + Go-OO + EuroOffice + BrOffice + RedOffice eli ainakin kuusi erilaista varianttia OOo:n virallisen version rinnalla. Openoffice ei siis ole vain tietokoneohjelma, vaan aidosti myös alusta omien ratkaisujen rakentamiselle sen tarjoaman avoimen teknologian varassa. OOo ei ole ohjelma, vaan kasvava ohjelmaperhe.

PS: EuroOffice, BrOffice ja RedOffice osoittavat, että paikallinen kehittäminen voi olla paljon enemmänkin kuin vain ohjelman kääntämistä paikalliselle kielelle. Se voi olla myös ohjelman luovaa kehittämistä paikallisiin tarpeisiin.

Saa nähdä milloin suomalaiset yliopistot älyävät tämän mahdollisuuden ja  ojentavat auttavan kätensä meidän pienelle, mutta tarmokkaalle ja taitavalle suomentajatiimillemme.

OOo:n korjauspäivitys 2.4.1 julkaistiin tänään. Niin kuin nimityskin kertoo, kyseessä on päivitys, joka korjaa havaittuja virheitä ja toimintojen hitauksia. Mitään varsinaisia uusia ominaisuuksia tähän ei sisälly, mutta päivitys on silti suositeltavaa, tietoturvallisuuden ja parantuneen vakauden vuoksi.

Julkistusuutinen on OOo:n virallisten kotisivujen uutispalstalla. Ainakaan tänään 2.4.1 ei näkynyt palvelimilla. Mennee päivä tai jopa kaksi kun uusi versio on kaikilla palvelimilla ja valmis ladattavaksi.

Lotus symphony 1.0:n tarkka julkaisupäivä pääsi jotenkin lipsahtamaan ohi. Kesäkuun ensimmäisiä päiviä se taisi olla. Joka tapauksessa LS:n ensimmäinen vakaa versio on julkaistu, ja siitähän on vain syytä olla iloinen.

IBM:n kehittämän LS:n olemassaolon tarpeellisuudesta on jonkin verran taitettu peistä. Miksi kehittää uusi OOo:hon perustuva ohjelma eikä käyttää suoraan OOo:ta? No tähän on todella helppo vastata. Tämähän juuri on avoimen lähdekoodin idea. Jokainen voi ottaa lähdekoodin ja kehittää siitä omiin tarpeisiinsa juuri sellaisen jatkokehitelmän kuin tarvitsee. IBM käyttää tätä mahdollisuutta ja se on vain hyvä juttu. Lotus symphonyn olemassaolo tuo pientä kilpailua kehittäjätiimien välille ratkaisujen toimivuudesta ja se on kuluttajan kannalta erinomaista.

Olennaista on se, että kehitystyö pysyy sellaisella tasolla että ohjelmien välinen yhteensopivuus on aidosti 100 %. Ainakaan tällä hetkellä ei vielä näin ole. Kun avasin LS:lla OOo 3.0:lla tehdyn diaesityksen, niin muutama pikku seikka ei avautunut ihan oikein.

LS on suomennettu, joka on erinomaista sekin. Tosin suomen kielen oikolukuohjelmaa en siihen vielä ole löytänyt.

LS asentuu nyt niin, että se ei kaappaa itselleen ODF -tiedostoja, vaan asennusohjelma kysyy määritelläänkö LS oletusarvoisesti avaamaan nämä tiedostotyypit. Parannusta tämäkin.

Olen kuitenkin sen verran rutinoitunut OOo:n käyttäjä, että itse en LS käyttäjäksi siirry. Ohjelman toki uteliaisuuttani asensin koneelle ja aion sen myös pitää asennettuna, niin voin aika ajoin vertalla LS 1.0:n ja OO.o 3.0:n heikkouksia ja vahvuuksia.

Uusien ODF -tiedostoformaattiin sitoutuneiden ohjelmien tuleminen markkinoille on aina voitto kuluttajalle. Eikä LS ole mitenkään uhka OOo:lle, vaan parantaa vain senkin leviämismahdollisuuksia. Siihen, miksi näin on, palaan huomenna tai aivan lähipäivinä. Nyt vain onnittelut IBM:lle työn etenemisestä.

Olen kommentoinut tässä blogissa jo aika monta kertaa suomalaista “tekijänoikeuspolitiikkaa“, joka syrjii systemaattisesti Linux -käyttäjiä ja rakentuu johdonmukaisesti amerikkalaisten ylikansallisten suuryritysten etujen mukaisesti. Voin omistaa laillisesti elokuvan katselulaitteen ja voin ostaa laillisesti elokuvan kaupasta, mutta laillisesti ostamani elokuvan katseleminen laillisesti omistamallani laitteella on rikos. Onko tässä yhtään mitään järkeä!?

Taustalla on tietenkin hovioikeuden toukokuun lopulla antama langettava tuomio, joka vahvistaa tätä omituista kansalais- ja kuluttajaoikeuksien vastaista politiikkaa tai lain tulkintaa. Suomen Linux käyttäjien yhdistys, Linux-aktivaattori, Suomen Unix-käyttäjien yhdistys ja Suomen Mac-käyttäjien yhdistys ovat ilmaisseetkin huolestuksensa päätöksen ja sen takana olevan politiikan johdosta.

Lainaan tiedotteen tekstin tähän kokonaisuudessaan, sen verran tärkeästä asiasta on kyse:

” Helsingin hovioikeuden 22.5.2008 langettama tuomio nro 1427 niin sanotussa CSS-jutussa huolestuttaa Linux- ja Unix-käyttäjiä. Syytetyt olivat valmistaneet dvd-levyjen katsomiseen tarkoitetun tietokoneohjelman ja heidän katsottiin rikkoneen lakia levittäessään
kyseistä ohjelmaa.

Kuluttajan on saatava itse valita, millä laitteilla ja ohjelmilla laillisesti hankkimiaan tallenteita käyttää. Suojatun dvd-levyn katsomiseksi laitteen tai ohjelman on avattava levyn sisältämä
CSS-suojaus. Myös tekijänoikeuslain pykälässä 50 a erikseen mainitaan, että mahdollisen suojauksen saa kiertää teoksen saamiseksi kuultavilleen tai nähtävilleen.

Tavallinen tietokoneen käyttäjä ei itse osaa laatia levyjen katsomiseen tarvittavaa ohjelmaa. Onneksi ohjelmia on saatavilla ja niiden asentaminen verkosta onnistuu verrattain helposti. Oikeuden päätös uhkaa kuitenkin merkittävästi hankaloittaa katseluohjelmien saatavuutta, mikäli niiden kirjoittamisesta ja levittämisestä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Haluamme korostaa, että oikeudessa tuomittu tekijä oli laatinut ohjelmansa itsenäisesti eikä sitä valmistettaessa rikottu kenenkään tekijänoikeuksia. Ohjelman levityksen kieltäminen on siten myös vapaan markkinatalouden periaatteiden vastaista.

Nyt esille tulleet ongelmat pystyttiin ennakoimaan jo tekijänoikeuslain ja rikoslain muutosten valmisteluvaiheessa. Siitä huolimatta teosten käyttäjien ja teosten käyttöön tarvittavien
laitteiden sekä ohjelmistojen valmistajien oikeuksia ei kirjattu lakiin riittävän selkeästi. FLUG, FUUG ja fiMUG ottivat asiaan yhdessä kantaa syksyllä 2005, kun lakiesitys oli eduskunnan käsiteltävänä.

Lakia on joko muutettava tai tulkittava siten, että niin kuluttajat kuin laite- ja ohjelmistovalmistajatkin voivat toimia ilman pelkoa rikosoikeudellisista seuraamuksista”

Lehdistötiedote lähdeviitteineen löytyy FLUG:in sivuilta.

Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat edenneet poikkeuksellisen kiinnostavissa merkeissä. Ensimmäistä kertaa maan historiassa on kisattu siitä tuleeko demokraattien ehdokkaaksi musta- tai naisehdokas. Kontrasti republikaaneihin voisi tuskin olla suurempi. Heidän ehdokkaansa on 71 -vuotias konservatiivi, joka jatkaa G.W. Bushin aggressiivista ja konservatiivista politiikkaa. Demokraattien ehdokkaat ajavat merkittäviä sosiaalisia reformeja, mm. maan rempallaan olevan terveydenhuollon ajanmukaistamista, ja mikä muun maailman kannalta tärkeintä, ovat palauttamassa Yhdysvaltoja neuvottelevaan asenteeseen muun maailman kanssa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että demokraattien ehdokkaaksi nousee Barack Obama. Tämä on jo sinänsä historiallista. Valkoisten itsestäänselvä monopoli poliittisissa johtotehtävissä alkaa todella murtua. Obaman voitto ei tietenkään ole kirkossa kuulutettu. Paljon riippuu siitä, miten Obama onnistuu liittoutumaan Clintonin kanssa ja vakuuttamaan myös latino -äänestäjät ja valkoisen työväenluokan äänestäjiensä joukkoon. Periaatteessa tähän on hyvät edellytykset.

Mutta mitä tällä on tekemistä OOo:n tai muiden vapaiden ohjelmien kanssa? Ensikatsomalla ei ehkä mitään, mutta jos toistuviin uutisiin on uskomista, niin paljonkin. Jo aiemmin on kerrottu, että Obama kannattaa avoimia standardeja tiedonkäsittelyssä. Hänen mukaansa Yhdysvaltain julkis-hallinnon tulisi sitoutua ODF -formaatin käyttöön, kansalaisten yhtäläisten tiedonsaantimahdollisuuksien takaamiseksi. Uusimmat uutiset kertovat, että Obama olisi menossa vielä pidemmällekin. PCWorldin mukaan Obaman tavoitteena on, että koko Yhdysvaltain julkis-hallinto siirtyy ODF -standardin myötä myös OpenOffice.org -ohjelmiston käyttäjiksi. Tätä perustellaan mm. saavutettavilla taloudellisilla säästöillä. Toteutuessaan tämä merkitsisi miljoonia uusia käyttäjiä ja tuhansia uusia käyttökonteksteja, joilla olisi tietenkin aika merkittävät vaikutukset OOo:n kehitykselle ja käytön yleistymiselle muuallakin.

Suomen pääministeri joutuisi Obaman voittaessa mielenkiintoiseen tilanteeseen. Mahdollisessa tapaamisessa kun hän joutuisi selittelemään Obamalle, että Microsoft on se todellinen “vapaa” tietotekniikan ratkaisu.

Aika näyttää, onko tässä kyse todellisesta poliittisesta tahdosta, vaiko vain presidenttiehdokkaan railakkaasta visioinnista. Mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että OOo on saamassa ensimmäisen virallisen presidenttiehdokkaansa. Eikä mitenkään kevyessä poliittisessa sarjassa. Mikäs sen mainiompaa!

Münchenin kaupunki on yksi suurimmista eurooppalaisista kaupungeista, jossa julkisen sektorin tietokoneratkaisut on siirretty lähes kokonaan Linuxin ja avoimen lähdekoodin varaan. Kaupungilla on peräti 14000 Linux -työasemaa. Koneissa pyörii toimisto-ohjelmistona tietenkin OpenOffice.org. Saksankielinen Linux Magazin uutisoi Münchenin uusimmista ratkaisuista.

Hallinnossa on useita erityisiä tarpeita, esimerkiksi erilaisten palveluihin liittyvien lomakkeiden suhteen. Niinpä Münchenin kaupunki on tehnyt työtä paikatakseen OOo:n perusasennuksen puutteita. Kehitystyön tuloksena on syntynyt Wolmux -ohjelmisto erilaisten lomakkeiden laadintaa ja käyttämistä varten. Kyseessä on OOo:n jonkinlainen laajennusosa, mutta se ei ole jakelussa normaalien laajennusosien tapaan, vaan omana ohjelmanaan, joka integroituu OOo:hon. Wolmux on julkaistu uuden European Union Public Licence -lisenssin alaisuudessa. Kyseessä on GPL -johdannainen lisenssi, joka on erityisesti täsmennetty vastaamaan EU:n omaa lainsäädäntöä.

Wolmux on siis vapaasti ladattavissa kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Siitä on tosin jakelussa vain Debian paketti, joten Windows käyttäjät joutuvat tässä asiassa nuolemaan näppejään. Ohjelma vaikuttaa kiinnostavalta ainakin suomalaisia kouluja ja kunnallishallintoa ajatellen, ja miksei pienyrityksiäkin. Ubuntu kannettavani on huollossa (saranan rikkoutumisen vuoksi), joten en pääse tuota nyt testaamaan, mutta yritetään palata aiheeseen kesän mittaan.

Maailmalla on jo aikapäiviä ollut myynnissä pienikokoisia Linux -kannettavia. Asus Eee PC aloitti tämän trendin, ja sen jälkeen ovat muutkin valmistajat (esim. Acer Aspire) hypänneet mukaan kelkkaan. Miniläppäreiden suosio on ilmeisesti ollut melko hyvä, mutta Suomessa niitä ei ole toistaiseksi nähty, vaikka kaipailtu on tälläkin blogilla.

Nyt Linux -esiasennettuja kannettavia saa sitten monestakin paikasta. Puhelinoperaattorit äkkäsivät Eee PC:n olemassaolon ja suomalaisten kasvavan innostuksen mobiiliin laajakaistaan. Niinpä Elisa ja Saunalahti tarjoavat mobiililaajakaistan yhteydessä Eee PC:tä (yksinoikeudella Suomessa) hintaan 288,00 euroa, ja mukaan tulee USB-modeemi. Ilman liittymääkin kannettavan voi ostaa, jolloin hinnaksi ilmoitetaan 299,00 euroa. Houkutteleva tarjous, kieltämättä.

Mutta ei tässä kaikki. Ehkä vielä tärkeämpi avaus tulee Linux -yhteisön suunnasta. Linux-tuki.fi ja Linuxkauppa.fi ovat aloittaneet yhteistyössä esiasennettujen Ubuntu -kannettavien myymisen. Valikoimista löytyy niin pientä kuin suurtakin konetta. Kooltaan pienimmästä päästä on kymmentuumainen MSI Wind, gigan keskusmuistilla ja kahdeksankymmenen gigan kovalevyllä. Kun hintakin on vain 436,00 euroa, on tuossa on hyvä syy harkita kumpi kiinnostaa enemmän: Asusin miniläppäri vaiko tämä MSI Wind.

Tehokkaimpien koneiden yläpäästä löytyy puolestaan 15 tuuman laajakuva näyttöä, 64 -bittinen Ubuntu 8.04, joka osaa hyödyntää täysin kannettavan neligigaisen työmuistin, jossa on 200 gigan kovalevy, joka pyörii 7200 kierroksen nopeudella. Nopeutta ja tehoa löytyy erittäin vaativinkiin tehtäviin, mutta hinta kipuaa hieman yli tuhannen euron.

Tilanne Linux -saatavuuden suhteen on siis kerta heitolla muuttumassa parempaan suuntaan. Ja varmaankin niin Linuxin kuin OOo:n katu-uskottavuus alkaa kohota, kun kaupallisten toimittajien mainoksia alkaa näkyä Hesarin etusivua myöten. Onkin erittäin kiinnostavaa nähdä kuinka ns. suuri yleisö ottaa tarjoukset vastaan. Valloittaako Linux Suomessakin miniläppäreiden markkinat?

On ollut taas niin kiireinen opettajan kevät, että blogi on melkein unohtunut. Mutta palaillaan vähitellen kehiin. Ensimmäisenä todettakoon, että 2.x sarjasta julkaistaan kuin julkaistaankin vielä versio 2.4.1 ennen isomman päivityksen 3.0:n julkaisua. RC ykkönen on jo tarjolla OOo:n kotisivuilla ja vakaa versio ilmestynee jakeluun melko pian sekin. 2.4.1 ei sisällä uusia ominaisuuksia, vaan siinä on korjattu virheitä ja   parannettu turvallisuutta ja vakautta. Eli kannattaa päivittää heti, kun vakaa versio on jakelussa.

Itselläni on ollut kuukauden päivät koneella pelkästään 3.0 beeta, sillä tämä versio on saavuttanut hämmästyttävän vakauden jo beeta asteella. Beeta on viritetty niin, että se voi olla koneella samanaikaisesti vakaan 2.x version kanssa. Kriittiseen tuotantokäyttöön beetaa ei siis suositella, mutta uteliaat voivat sen huoletta asentaa vakaan version rinnalle. Ennustaisinpa, että 3.0:sta on tulossa mitä vakain julkaisu syyskuun alkupäivinä.