Tuossa oli jo Lotus Symphony julkistamislastun kohdalla pientä keskustelua siitä, onko LS todella vapaa ohjelma. Ja niinhän todella taitaakin olla, että eihän se ole, vaikka onkin OOo -johdannainen. Tämän tekee mahdolliseksi, että IBM käyttää lähtökohtanaan OOo:n versiota 1.1.4, jonka lisenssi sallii tällaisen forkkaamisen. Eli LS on ilmainen, muttei vapaa.
Tuo johdattaa pohtimaan sitä, mikä ilmiö tai asia OOo loppujen lopuksi on. Nimittäin OOo:nkin lisenssien kanssa on väännetty kättä ja matkan varrella on ollut muutama aika tiukka vääntö yhteisön ja Sunin intressien välillä. Sun on on kohtuullisen hyvin ottanut opikseen yhteisön suunnasta tulevan kritiikin ja niinpä ohjelman lisenssi ja ohjelmoijien allekirjoitettavaksi tuleva sopimuspaperi ovat kehittyneet matkan varrella ilmeisesti hyvään suuntaan. Näihin sopimuksiin liittyviä kiemuroita en tunne juridiselta kannalta kovinkaan hyvin, mutta linjana näyttää olevan avoimuuden tietty vahvistuminen koko ajan.
Ja edellisestä tullaan sitten varsinaiseen teemaani. Nimittäin siihen, että OOo ei ole (vain) tietokoneohjelma. Näyttää siltä, että OOo on saavuttamassa Debianin kaltaisen aseman, joka tarkoittaa sitä että se on paitsi ohjelma, myös ohjelmointialusta, josta kehitetään erilaisia variantteja erilaisiin tarpeisiin.
IBM:n Lotus Symphony osoittaa, että OOo:n teknologia toimii ja sen varaan voi rakentaa hyvinkin paljon OOo:n käyttöliittymästä poikkeavia ratkaisuja. IBM:n oma häpeä on, jos se ei älyä jakaa kehittämäänsä koodia takaisin.
Toisenkinlaisia ratkaisuja on olemassa. Sun kehittää omaa StarOffice pakettiaan OOo -yhteisön työn pohjalta. Tässä meillä on jo siis kolme versiota: OOo + LS + SO. Mutta tosiasiassa OOo:n varaan rakennettujen ratkaisujen määrä on huomattavan paljon moninaisempi kuin nämä kolme mainittua.
Ensimmäinen esimerkki: Go-OO, OOo -kehittäjien virittämä versio, jossa on paljon ominaisuuksia, jotka puuttuvat kokonaan OOo:n virallisista ja vakaista versioista. Go-OO kulkee tavallaan OOo:n edellä - eräänlaisena “keihäänkärkenä”, lainatakseni erään työntutkimuksen koulukunnan mainiota vakiofraasia. Osa Go-OO:n ominaisuuksista siirtyy OOo:hon, osa ei. Sellaisen tehokäyttäjän, jolle esimerkiksi parempi yhteensopivuus Ms Officen kanssa on tärkeää, Go-OO on hyvä vaihtoehto ‘viralliselle’ versiolle.
Toinen esimerkki:EuroOffice, joka on OOo:n pohjalle rakennettu ohjelmapaketti, jossa pyritään kiinnittämään huomiota käyttöliittymän muokattavuuteen ja intuitiivisuuteen. Samalla yritys, joka kehittää EuroOfficea, julkaisee kaupallisia lisäosia, joita voi hakea myös OOo:hon lisäosien asennussivuilta. Tässä on siis kokonaan toisenlainen liikeidea kuin IBM:llä. Otetaan OOo:n lähdekoodi, muokataan sitä, mutta annetaan jotain myös takaisin yhteisölle. EuroOfficea kehittävät kielelliset serkkumme Unkarissa, mutta valitettavasti kieliraja on ajan mittaan kasvanut sen verran suureksi, että noista hienoista lisäosista emme pääse paljoa hyötymään. Mainittava on kuitenkin erinomainen EuroMap -laajennus, jolla saa liitettyä karttoja Ooo:n taulukkolaskentaan. Professional -version hinta on vain kymmenen euroa.
Kolmas esimerkki: BrOffice, Brasiliassa erittäin vahvan jalansijan saanut OOo:n lokalisoitu, portugalin kielinen versio. BrOffice yhteisö muokkaa OOo:n portugalin kielen vaatimuksiin, mutta toimii samalla erittäin aktiivisesti OOo:n käytön edistämiseksi maan koululaitoksissa ja julkisella sektorilla.
Neljäs esimerkki: RedOffice. RedOffice on OOo:n kiinalainen versio, mutta se poikkeaa BrOfficesta siinä, että kehittäjäyritys ei ole vain lokalisoinut ohjelmaa kiinaksi, vaan on tuonut siihen koko joukon uusia ominaisuuksia, jotka muistuttavat huomattavasti Microsoftin uusimman Office -version ribbon -ratkaisuja. Kiinan kielen puutteellinen hallinta estää vakavan kommentoinnin, mutta joidenkin netissä olleiden esittelyjen perusteella RedOfficen kehitys vaikuttaa todella kiinnostavalta, ja toivottavasti myös sellaiselta, jolla on takaisinkytkeviä vaikutuksia OOo:n kehitykseen.
Riittäkööt nämä neljä esimerkkiä. Nyt meillä on OOo + LS + SO + Go-OO + EuroOffice + BrOffice + RedOffice eli ainakin kuusi erilaista varianttia OOo:n virallisen version rinnalla. Openoffice ei siis ole vain tietokoneohjelma, vaan aidosti myös alusta omien ratkaisujen rakentamiselle sen tarjoaman avoimen teknologian varassa. OOo ei ole ohjelma, vaan kasvava ohjelmaperhe.
PS: EuroOffice, BrOffice ja RedOffice osoittavat, että paikallinen kehittäminen voi olla paljon enemmänkin kuin vain ohjelman kääntämistä paikalliselle kielelle. Se voi olla myös ohjelman luovaa kehittämistä paikallisiin tarpeisiin.
Saa nähdä milloin suomalaiset yliopistot älyävät tämän mahdollisuuden ja ojentavat auttavan kätensä meidän pienelle, mutta tarmokkaalle ja taitavalle suomentajatiimillemme.