JusSin OOo-blogi

OOo:n käyttöliittyvää kehittävät ryhmät (Renessanssi, User Experience) ovat saaneet valmiiksi joitakin ehdokasprototyyppejä Impressin seuraavaksi käyttöliittymäksi. Samalla on tavoitteena luoda pohja koko OOo:n ilmeen kohottamiseksi, ehkä versiossa 4.0. Protyyppien malleja voi katsella Java -ohjelmoituina versioina, joskin ainakin itselläni noiden demojen toiminta on vaihdellut kovastikin eri tietokoneilla. Jos java 1.6 on asennettuna niiden pitäisi kyllä toimia kaikilla alustoilla, joten reippaasti katselemaan. Ladattavat Java -demot löytyvät täältä. Jos helle käy sietämättömäksi, niin sopii siesta ohjelmaksi.

Tekstinkäsittelyn perustarpeet ja melko pitkällekin menevät vaatimukset täyttyvät oivallisesti OOo:lla. On kuitenkin myös erikoisalueita, joilla kaupalliset suljetun koodin ohjelmat tarjoavat ominaisuuksia, jotka OOo:sta puuttuvat. Akateemisessa kirjoittamisessa tällainen ominaisuus on lähdeviitteiden hallinta. Tieteellisen artikkelin luonteeseen kuuluu esitettyjen väittämien huolellinen perusteleminen, ja käytännössä tämä tapahtuu viittaamalla olemassa olevaan tutkimukseen.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei aina käytännössä ole sitä. Vaikka moni asia akateemisessa maailmassa on standardoitu, niin lähdeviitteiden merkitseminen ei kuulu tähän kategoriaan. Käytännössä jokainen kustantaja ja jokainen lehti vaatii erilaisen tavan lähdeviitteiden merkitsemiseen tekstissä ja lähdeluettelossa. Tämä tekee lähdeviitteiden hallinnan hankalaksi ja aikaa vieväksi. Paitsi, jos käytössä on lähdeviitteiden hallintaohjelma, joka sijoittaa viitteet tekstiin haluttuun paikkaa ja kokoaa sitten lähdeluettelon annetun mallin mukaisesti.

Itse käytin pitkään lähdeviitteiden hallintaa maan mainiota EndNote ohjelmaa. Tämä oli aikaa, jolloin kirjoittelin Word -nimisellä tekstinkäsittelyohjelmalla ja olin töissä tutkimusyksikössä, jossa lisenssimaksut eivät tuottaneet päänvaivaa. Sitten siirryin toiseen yliopistoon ja rahaa ei enää löytynytkään Endnoten lisenssin maksamiseen, joten ohjelma jäi pois käytöstäni. Samalla siirryin Wordistä OOo:n käyttäjäksi. Virittelin jonkinlaisen lähdeviitteiden hallinnan siirtämällä lähdeviitteeni ensin Calciin ja kytkemällä ne sitten Base -tietokannaksi. Yllättävän näppärästi tämäkin kävi. Lähdeviitteet löytyvät vaivattomasti, mutta ne on kuitenkin muokattava jokaisessa julkaisussa kulloisenkin julkaisukanavan vaatimusten mukaisiksi. Nykyisellä julkaisutahdillani tämä ei ole itse asiassa ollut kohtuuton vaatimus.

Nyt kuitenkin huomasin, että EndNote tukee uusimmasta versiostaan lähtien myös OpenOfficea. Tämä on erinomainen uutinen. Latasin välittömästi kokeiluversion ja testailin sitä jonkin aikaa. Pääosin tuntuu toimivan ihan oikein. Samalla, kun teen tekstiin viitteen johonkin lähteeseen, niin lähdeviite ilmestyy lähdeluetteloon juuri haluttujen asettelujen mukaisena. Todella vaikuttavaa. Se, että kaupallinen ohjelman tarjoaja virittää yhteensopivuuden myös OOo:n suuntaan kertoo yksinkertaisesti vain siitä, että OOo:n suosio yliopistoilla on kasvanut niin suureksi, että OOo:n olemassaolo kannattaa jo kaupallisessakin mielessä ottaa huomioon. Tässä on siis epäsuora indikaattori, joka osoittaa ohjelman käytön todella yleistyvän.

Itse en kuitenkaan siirry EndNoten vakituiseksi käyttäjäksi. Syy ei ole suinkaan se, että olisin kokonaan luopunut akateemisten tekstien julkaisemisesta. Kyse on yksinkertaisesti EndNoten hinnasta, joka on yksittäiselle käyttäjälle lähes 300 dollaria ja opiskelijallekin 120 dollarin paikkeilla. Heikon dollarin aikaan tuon ehkä opiskelijahintaan voisi ostaakin, jos olisi vaikka väitöskirja työn alla. Mutta jos ajatellaan ohjelman käyttöä laajemmin yliopiston mittakaavassa, niin nuo lisenssikustannukset nousevat yksinkertaisesti turhan korkeiksi. Ensin maksetaan käyttöjärjestelmästä. Sitten maksetaan tekstinkäsittelystä. Sitten maksetaan kielipaketeista. Ja sitten maksettaisiin vielä lähdeviitteiden hallinnasta. Ei toimi.

Oma ratkaisuni on ollut OOo:hon siirtyminen, jolloin en rasita yliopistoa lisenssimaksuilla ja voin jakaa sekä tiedostoni että ohjelmistoni tarvittaessa muiden kanssa ilmaisesti ja laillisesti. Hintana maksan lähdeviitteiden käsin tehtävän viimeistelyn. Toki OOo:kin on ollut suunnitteilla jo pitkään lähdeviitteiden hallinta, mutta tuohon projektiin ei ole näemmä saatu riittävästi työvoimaa. Tämä vihjeenä IT -puolen opinnäytteiden tekijöille. Tuossa oivallinen lopputyön aihe ideaa vailla olevalle. Työn toteutus tulisi tarpeeseen ja veisi toteuttajan yhdellä kertaa maailman maineeseen.

Niille puolestaan, joille pari sataa euroa ei tee ongelmaa, EndNote tarjoaa erinomaisen tavan nopeuttaa omien tekstien viimeistelyä julkaisukuntoon.

IBM on julkaissut 1.3 version Lotus symphony toimisto-ohjelmistostaan. Suositteleman katsomaan esittelyvideon, joka löytyy ohjelman kotisivulta. Käyttöliittymä on ensivilkaisulta pysynyt entisellään. Symphony on saanut muutamia kiinnostavia lisäominaisuuksia, jotka ovat haasteellisia myös OOo:n kehittäjille. Kyky lukea .docx tiedostoja on OOo:ssa ollut jo jonkun aikaa, ja nyt se on saatu myös IBM:n pakettiin. Sen sijaan Live text ja Widget -ominaisuudet ovat aitoja uutuuksia, jotka ovat kiinnostavia loppukäyttäjän kannalta.

Widget eli vimpain (?) on toiminto, jolla ohjelmaan lisätään uusia ominaisuuksia ja linkityksiä muihin ohjelmiin. Kun vimpaimet otetaan käyttöön, ohjelman oikeaan reunaan avautuu uusi palkki, johon voi hakea vimpaimia netistä IBM:n sivuilta tai liittää niitä itse sinne suoraan. Asennukset sujuvat näppärästi. Lisäsin linkin omaan blogiini ja hain IBM:n sivuilta taskulaskimen, joka toimii vimpain palkissa. Pieniä virheilmoituksia tuli asennusten aikana, jotka saattavat johtua siitä että asensin suomenkielisen version (suomennos on erinomainen ja täysin kattava), mutta ne pystyy sivuuttamaan.

Symphonyssa on nyt ohjelmaan sisäänrakennettuna oma nettiselain, joka toimii todella nopeasti, ja johon vimpainten linkitykset avautuvat. Live text -ominaisuutta en ole vielä testannut. Pikaisesti testatut Ooo tiedostot avautuivat kauniisti, ja tarkemmin kuin aikaisemmissa versioissa. Muutamissa Impress dioissa oli pientä epätarkkuutta.
Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että Symphony kehittyy hyvää vauhtia, eli IBM todella panostaa ohjelman kehitykseen. Ohjelman käyttöliittymä ja uudet ominaisuudet ovat seikkoja, jotka saattavat antaa virikkeitä OOo:kin tulevalle kehitykselle.

Suomen kielen oikolukua en ainakaan vielä ole löytänyt Symphonyyn, joka rajoittanee ohjelman käyttöön ottoa meillä Suomessa.  Itse pysyttelen OOo:ssa, mutta kiintoisaa on seurata Symphonynkin kehitystä.

On tullut keskityttyä OOo -tapahtumiin viime aikoina. Vaihdetaan näkäkulmaa. Katsotaan mitä selainrintamalla tapahtuu.

Joku aika sitten oli uutisia siitä, että Firefox olisi noussut suosituimmaksi selaimeksi useiden suomalaisten nettisivujen & -palveluiden tarkkailtuaan käyttäjiensä selainversioita. Muistaakseni tämä tapahtui myös koko Euroopan tasolla. En tähän hätään kuitenkaan lähde tarkistamaan faktoja. Ne voi kuka tahansa tarkistaa nettihaulla. Firefoxin suosio joka tapauksessa kasvaa ja vastaavasti Microsoftin Internet Explorerin asema heikkenee. Taitaa olla MS:n ohjelmista nopeimmin suosiotaan menettävä.

Firefox oli ilmestyessään nopea ja ketterä. Siihen oli yksinkertaisesti siirryttävä. Ja sitten tulivat äärimmäisenb helposti ladattavat ja oikeasti kivat ja hyödylliset lisäosat. Ominaisuuksiltaan FF onkin ollut lyömätön. Mutta sitten on tullut pöhötautia. Vauhti on hidastunut. Ja uutta ei ole ollut hirveästi tarjolla.

Siksipä laitoin vertailuun pari selainta. En tosin kovin monta. Firefoxin jakelussa olevan vakaan version (3.0.10). Ja sen rinnalle (asentuu tosiaankin vakaan version rinnalle) työn alla olevan uusimman version, eli 3.5 beetan. Ja tähän sitten vielä Googlen selaimen Cromen uusin versio. Ja ei kun vertaamaan.

En ole varma onko sillä jotain vaikutusta FF:n eri versioihin, että niitä on kaksi rinnakkain samalla koneella. Oletetaan, että ei. Uusi 3.5 vaikuttaa käyttäjästä aivan samanlaiselta kuin aikaisempi 3.0. Käyttöliittymään ei ole lähdetty radikaalisti puuttumaan. Ja se on hyvä. Asiat sujuvat aikaisemmalla kokemuksella. Hieman on ehkä tullut nopeutta lisää (takaisin?) käynnistykseen. Vanhempi (se vakaa) käynnistyy kolmesta viiteen sekuntia. Uusi versio nipistää ehkä yhden sekunnin pois. Kun latasin netistä jotakin niin huomasin että uusi versio tallensi automaattisesti (ja mitään kysymättä) tiedostot Lataukset kansioon. Varmaankin säädettävissä oleva ominaisuus. Mutta tuollainen oletusarvo. Mutta ei siis mitään radikaalia uutta.

Paitsi, että tulevaisuuteen suunnaten FF 3.5 lupaa tukea kolmiulotteisille efekteille ja äänitiedostoille suoraan selaimessa, ilman erityisiä apuohjelmia.

Jo, sitten vilkaistaan Cromea. Hups, kylläpä käynnistyy nopeasti. Sellaiset yksi-kaksi sekuntia. Todella vauhdikasta. Käyttöliittymäkin on hyvän näköinen, mutta siitä en pidä että valikot on sijoiteltu kokonaan uusiin paikkoihin. Pitäisi aloittaa taas opiskelu. Ei hyvä. Liian reipasta uudistamista. Mutta nopeus on hyvä. Ja kivan näköinen kokonaisuus. Ja pian löytyvät myös Googlen kokeelliset sivut, joilla voi testata noita samoja ominaisuuksia, joita FF 3.5 myös lupaa.  Ei muuta kuin testaamaan, uudella Firefoxilla ja Cromella. Kivasti avautuvat hirviöt ja muut molemmissa, mutta nopeudessa Chrome kyllä voittaa.

Siis pisteet ehkä tasan. Pitäydyn itse FF:ssa, kun olen siihen tottunut. Nopeammin uutta oppiva varmaan siirtyy näppärästi Chromeen, jos tuo nopeus on ykkösarvo selaimen käytössä.

Lopuksi ihmettelyä. Chrome kysyy asennuksen yhteydessä, että tuodaanko kirjanmerkit, historiat ja salasanat Firefoxista. Ruksaan kaikki. Ja katso. Salasanat ovat todellakin käytössä tuonnin jälkeen. Tämä alkaa pelottaa. Chrome siis kaappaa salasanat toisen selaimen asetuksista. Tuntuu aika pelottavalta. Onhan se minulle näppärää, mutta entä sitten jos jossakin on auki kone, ja omistaja vaikka kahden tunnin kokouksessa. Ei muuta kun koneelle, Chromea asentamaan, ja kaapatuilla salasanoilla sisään kaikille mahdollisille tileille, jotka on tallennettu edelliselle selaimelle. Huh huh.

Ainakin se tästä opitaan, että mitään salasanoja ei kannata tallentaa, kun selain kysyy, tallennetaanko ne. Voi tulla Chrome ja tappaa.

Mutta jos unohdetaan tietoturvaparanoidiat (älkää unohtako), niin aika kivalta näyttää. Selaimet nopeutuvat, ja oppivat uusia temppuja. Mukavaa.

Microsoft julkisti joku aika sitten tuen ODF -tiedostojen avaamiselle ja tallentamiselle. MS:n omat filtterit kuitenkin rikkovat ODF -tiedostot, niin kuin tässäkin blogissa käyty keskustelu on osoittanut. Nyt tilanteeseen on tullut merkittävä parannut, sillä SUN on julkaissut ODF -lisäosan MS Officelle. Lisäosa on ilmainen, mutta vaatii kirjautumisen SUNin palveluun. Tässä tapauksessa kirjautuminen on pieni vaiva verrattuna saavutettuun hyötyyn.

Asensin lisäosan Windows XP koneelle, jossa on Office 2007. Lisäosa näyttää toimivan erinomaisesti, tiedostot avautuvat ja tallentuvat lähes identtisinä.

Lisäosa asennetaan yksinkertaisesti lataamalla se vaikka työpöydälle ja kaksoisnäpäyttämällä, jolloin lisäosa asentuu ilman ihmeempiä kommervenkkejä. Kun ensimmäistä kertaa avataan ODF -tiedosto MS Officen puolelta, avaa lisäosa vielä linkin nettiin ja pyytää rekisteröitymään SUNin palveluun. Tällöin voi kirjautua jo ohjelman latauksen aikana luodulla tunnuksella. Tämä kirjautumisikkuna avautuu siis vain kerran, ensikäytön yhteydessä.

Lisäosa luo uuden valintavaihtoehdon Wordin save as / tallenna nimellä valikkoon. Tallentaa voi siis Microsoftin filtterillä (ei toimi) tai lisäosan luomalla ODF -vaihtoehdolla (toimii). Exceliin ja Powerpointiin lisäosa luo uuden välilehden, jonka kautta avaaminen ja tallentaminen onnistuu virheettömästi. Näissä ei siis pidä käyttää MS:n save as / tallenna nimellä valikkoa, vaan nimenomaan tätä uutta välilehteä.

Tuota lisäosaa kannattaa suositella niillekin, jotka eivät ole kiinnostuneet OOo:n käytöstä. Kaikkien elämä helpottuu, kun ohjelmat ymmärtävät suoraan toistensa tiedostomuotoja ilman mitään turhaa muunto-ohjelmaa / muuntovaihetta. Suosittelen.

OOo kolmenollan myötä ohjelma sai uuden Start Center -ominaisuuden, avausvalikon josta käyttäjä voi valita sen ohjelman, jota aikoo käyttää (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, jne.), tai siirtyä suoraan vaikka lisäosien lataussivulle. On makuasia mitä Start Centeristä ajattelee. Itse en ole siihen erityisemmin mieltynyt, ja useimmiten avaankin esimerkiksi tekstinksäittelyn suoraan ohi tuon aloitusikkunan.

Päädyin kuitenkin netissä sivulle, jossa kehitellään uutta “kojelauta” -konseptia Start Centerin korvaajaksi. Ideana on, että kojelauta tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän OOo:n sovelluksiin, omien tiedostojen kansioon ja tämän lisäksi live -linkit OOo:n nettisivuille. Kojelauta on tarkoitus toteuttaa niin, että käyttäjät voivat helposti muunnella sitä, lisätä kiinnostavia nettivinkkejä, ja esimerkiksi kirjamerkitä ne tiedostot, jotka tulevat näkyviin ohjelmaa avattaessa. Todella näyttävä idea, tämä alkaa kiinnostaa jo minuakin. Toivotaan, että saadaan tämä uusi viritys pikaisesti käyttöömme.

Piraattipuolue näyttää päässeen kannattajakorttien keruussa niin pitkälle, että puolue päässee puoluerekisteriin ja mukaan vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Hyviä tavoitteita puolueeksi pyrkivällä ryhmällä näyttää mielestäni olevan, vaan eri asia on miten tehokkaasti ilmeisen pieneksi jäävä sirpalepuolue pystyy tavoitteitaan edistämään.

Itse olen ollut sitä mieltä, että VALOn (Vapaat ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmat) asiaa edistetään parhaiten toimimalla kansalaisjärjestöissä, jotka sitten painostavat puolueita laajalla rintamalla, ei yhteen puolueeseen keskittyen. VALO vaatii edistyäkseen usean puolueen tukea, ja joissakin asioissa kansalaisjärjestöt ovat onnistuneet takomaan järkeä puolueiden päähän. Miksi ei siis tässäkin.

Tärkeitä järjestöjä ovat olleet poliittisen EFFIn rinnalla vaikkapa Suomen Linux käyttäjien yhdistys FLUG ja paikalliset Linux -ryhmät, sekä tietenkin löyhemmin organisoituneet projektit kuten vaikka OOo.fi. Joensuun Linux -kerho JINUX järjesti ensimmäisen VALO -päivänsä 8.5. ja tilaisuus oli onnistunut, vaikkei aivan kansanjuhlaksi paisunutkaan. Päivien puheenvuorot osoittivat, että piraatit eivät ole ainoita, jotka tietoyhteiskunta-asioita miettivät. Linkitän tähän omankin puheenvuoroni, jossa tällä kertaa linkitin Joensuun talonvaltaajat ja VALOn toisiinsa. Molemmat liikkeet kun toimivat yhteisen tilan puolesta, vaikkakin vähän erilaisten ja eri luontoisten.

Talonvaltaajat puolustavat vanhaa puutalokorttelia, josta he haluaisivat kehittää uudenlaisen kaupunkitilan. Vanha ja uusi limittyvät tässä toisiinsa, uusi rakentuu vanhan varaan. Vähän samaan tapaan avoimen lähdekoodin ihmiset “seisovat jättiläisten hartioilla” kehittäessään uutta. Menneisyyttä ei ole syytä unohtaa, eikä traditioita tule sulkea yhteisestä käytöstä, muuttamalla aikoinaan yhdessä tehtyä joidenkin “intellektuaaliseksi omaisuudeksi”. Uutta syntyy parhaiten, kun vanhat (kaupunki)tilat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä ja vanhat ajatukset vapaasti kaikkien koeteltavissa.

OOo:n käyttöliittymän kehittämiseen keskittyvä renessanssi -projekti on kirjannut nettiin toimintansa ensimmäistä välitasetta. Diaesitysten PDF -kopio löytyy täältä.

Projekti on näin aluksi keskittynyt Impressin ja esitysohjelman kehittämiseen, sillä käyttäjäkyselyissä juuri Impressin on saanut eniten kritiikkiä osakseen. Mutta tavoitteena on siirtyä koko graafisen käyttöliittymän uudistamiseen käyttäjäpalautteen pohjalta. Uusimpaan kyselyyn vastasi peräti 120.000 käyttäjää, joista n. 80 prosenttia kotikäyttäjiä. Palautemäärä on massiivinen, että kaikkea palautetta tuskin pystytään edes yksityiskohtaisesti arvioimaan.

Netissä oleva diaesitys kannattaa vilkaista. Sieltä löytyy mm. hahmotelmia siitä, miltä OOo:n esitysohjelma näyttäisi seuraavassa vaiheessa, joskus syksyllä 2010 - tai myöhemmin. Kiinnostuneet voivat seurata projektin kuukausiraportteja projektin wikistä.

OOo:n uusimman version suomenkielisen version julkaiseminen viivästyi yllättävien teknisten ongelmien vuoksi. Julkistus on tehty jo joitakin päiviä sitten, mutta kerrotaan se vielä täälläkin siltä varalta, että OOo:n suomalaiset sivut eivät olisi kaikille tuttuja.

Suomenkielinen versio on saatavilla OOo:n Suomi -sivuilta Windows ja Mac OS X käyttöjärjestelmille. Linux jakelut toimittavat OOo:n omien pakettiensa jakelukanavien kautta. Omalla Ubuntu -koneellani pyörii myös suomennettu OOo 3.1., jonka viimeisin päivitys tuli jakeluun vain pari päivää sitten.
Rehellisyyden nimissä on kerrottava, että päivitys kolmeykköseen ei ole kaikilta osin tyydyttänyt. Vaikka ohjelman ilme onkin kohentunut huomattavasti, niin tällä kertaa päivitykseen näyttää liittyvän ainakin yksi ns. regressio, eli taantuma aikaisempaan toiminnallisuuteen verrattuna. Diaesitysten tiivistelmäsivujen tulostaminen (kolme diaa ja muistiinpanorivit vieressä vasemmalla) onnistuu loistavasti 3.0.1 -versiossa. Ja PDF -tiedostojen koon saa näppärästi pienentymään, kun käyttää tulostimena PDFCreatoria. Mutta nyt ainakin itselläni Windows puolella tuo tiivistelmäsivujen tulostaminen ei onnistu, jos dioihin on kopioitu kaavioita taulukkolaskennasta. Jos tuo toiminto on tärkeä ominaisuus, niin kannataa pysytellä 3.0.1 versiossa ja odottaa elokuulle, kun 3.1:n korjausversio julkaistaan. Siinä tuo ongelma on toivon mukaan saatu korjattua, eli palautettua toimivuus aikaisemmalle tasolle.

OpenOffice.org on suomentunut erittäin tarmokkaan, mutta pienen porukan panoksella. Ohjelman lokalisoinnissa eli paikalliselle kielelle kääntämisessä on Suomen tapauksessa useita, osin toisistaan riippumattomia projekteja. Ensimmäisenä on tietenkin ohjelman käyttöliittymän suomentaminen. OOo onkin ollut saatavilla suomeksi jo pitkän aikaa, mutta työtä tässä riittää silti jatkuvasti, sillä jokaiseen päivitykseen tulee jotain uusia piirteitä ja toimintoja, jotka on aina suomennettava. Tästä työstä suomennostiimi on selvinnyt erinomaisesti. Sen sijaan, toisena projektina, OOo:n ohjeet ovat suomentuneet vasta hiljattain, ja 3.1 versiossa aletaan olla jo lähellä sataprosenttista käännöstä. Suomennos on tehty lähestulkoon yhden henkilön suurtyönä. Ja kolmantena seikkana on suomen kielen oikoluku ja kielentarkistus, joka on edennyt Voikko -projektina. Kaikki nämä hankkeet vaativat aika lailla työtä. ja tekijöiden määrään nähden tulokset ovat vaikuttavia.

Nyt OOo:n suomalainen tiimi kutsuu kotisivuillaan mukaan uusia toimijoita. Lainataan tähän vielä tuo teksti, siltä varalta että joku ei ole OOo:n suomalaisilla sivuilla viime aikoina vieraillut.

“26.5.2009 Etsimme uusia osaajia projektin johtoon vanhojen tekijöiden siirryttyä uusien haasteiden pariin. Toivomme uusilta tekijöiltä vahvaa Windows- tai OS X -käyttöjärjestelmien osaamista, sillä heidän merkittävimpänä tehtävänään on järjestää tulevien suomenkielisten OpenOffice.org-versioiden (3.1.1 ja 3.2) julkaiseminen näille käyttöjärjestelmille. Jos olet kiinnostunut tehtävästä, ota yhteyttä dev@fi.openoffice.org-postituslistalle tai Harri Pitkäseen osoitteeseen hatapitk@openoffice.org.”

OOo:n kehitykseen voi osallistua monilla tavoin. Jos projektin johtaminen tuntuu liian haasteelliselta, niin omia kokemuksiaan voi kertoa vaikka Suomi24 keskustelupalstalla tai tätä blogia kommentoimalla.

Tervetuloa mukaan OOo:n kehitystyöhön.