JusSin OOo-blogi

IBM julkisti joitakin päiviä sitten Lotus symphonyn 3.0:n toisen beeta version. Ohjelma hyppää suoraan versiosta 1.3 versioon 3.0. Tämä heijastaa ohjelman koodipohjassa tapahtunutta muutosta. Kun aikaisemmat LS versiot perustuivat OOo:n 1.x sarjoihin, niin nyt ohjelmaa rakennetaan OOo:n 3.x koodien pohjalle.

Symphonyssa on joitakin piirteitä, joista pidän erityisesti ja joissa sen käyttöliittymä on OOo:n käyttöliittymää sujuvampi. Näin on esimerkiksi välilehtien käytön suhteen. Tiedostot avautuvat omille välilehdilleen jotenkin mukavan tuntuisesti. Käuyttöliittymään on myös integroitu Mozillan teknologiaa käyttäen suora nettiyhteys. Yhdellä välilehdellä voi olla auki vaikka OOo:n kotisivu, toisella tekstiasiakirja jne. Tämä saattaa olla näppärää varsinkin jos työstää tekstejä esimerkiksi nettisivuilla olevien tietojen varassa. Toinen mainio piirre on aukiolevien tiedostojen esittäminen pikakuvakkeina vähän samaan tapaan kuin Firefoxin Foxtab -toiminnossa.

IBM:n mukaan uudessa versiossa on myös satsattu erityisesti MS Office yhteensopivuuden parantamiseen esimerkiksi makrojen suhteen. Ja samalla näyttää siltä, että panostettu on myös ODF -tiedostojen eri versioiden yhteensopivuuden varmistamiseen. Hyvä näin.

Vaikka LS mukavalta näyttääkin, en ole itse sen käyttäjäksi siirtynyt tai siirtymässä. Muun muassa suomen kielen oikoluvun puuttumisen vuoksi. Mutta hienoa joka tapauksessa, että ohjelma kehittyy ja OOo -perhe saa uusia hienoja versioita käyttäjille tarjottavaksi. Sehän on vain hyvä, että on useita erilaisia - mutta yhteensopivia - ohjelmaversioita tarjota erilaisiin käyttötarpeisiin ja käyttäjätottumuksiin.

OOo:n asema näyttää olevan eurooppalaisella tasolla hyvää vahvistumaan päin. Tässä muutamia indikaattoreita:

• Ranskan kielen kieliopin tarkistinta on ladattu OOo:n kotisivuilta  yli 13 miljoonaa kertaa.
• Saksalainen tutkimuslaitos raportoi OOo:n käyttäjämäärän olevan noin 21 % toimisto-ohjelma pakettien käyttäjistä. Arvio perustuu miljoonan saksalaisen Internet -käyttäjän sivuilta kerättyyn tietoon.
• Brittiläinen tutkimuslaitos kertoo ilmaisten ja avoimen lähdekoodin ohjelmien käytön lisääntyvän olennaisesti brittiläisissä yrityksissä. Ilmaiset ohjelmat (Adobe Reader jne.) ovat tämän raportin mukaan suosituimpia, mutta taulukoista selviää myös että Britanniassa OOo on käytössä hieman yli kymmenessä prosentissa yrityksistä.
• Tanskan parlamentti on päättänyt, että ODF -formaatista tulee julkisen sektorin tiedostomuoto Tanskassa. Muiden tiedostomuotojen tuottajien on varmistettava omien tuotteidensa yhteensopivuus ODF -formaatin kanssa.

Tuossa vain joitakin. (Norjassa tehtiin myös ODF -myönteisiä päätöksiä, muistaakseni sikäläinen yleisradio päätti ottaa OOo:n tiedostomuodon käyttöönsä, mutta linkkiä tähän uutiseen en nyt enää näköjään löydä.)

Suomalaisista käyttäjämääristä on vaikea sanoa mitään varmaa, mutta pienenemään päin ne eivät ainakaan ole. Ja eiköhän tuo eurooppalainen myötätuuli ala jossain vaiheessa heijastua meilläkin päin. Hyvissä merkeissä siis lähtee tämä vuosi kulkemaan.

Lähestymässä oleva päivitys versioon 3.2 lisää ohjelman käynnistymisnopeutta, ja nopeutta muutenkin, ainakin mikäli on uskominen kokemuksia ehdokasversioista (nyt käytössä RC3). OOo -käyttäjien sähköpostilistalla kyseltiin käynnistyksen nopeuttamisesta ja kun surffailin netissä löysin vanhan ohjeen, joka on hyödyllinen vieläkin, vaikka 3.2 nopeutuu muutenkin.

Avataan Työkalut / asetukset ja sieltä välilehti Openoffice.org / muisti. Valikossa pienennetään kumoa / vaiheiden määrä reilusti alle sadan. Itse pienensin viiteenkymmeneen, mutta sekin on paljon. Harva näpyttelee korjaustoimintoja yli 20 kertaa taaksepäin, eli sen voi laske vaikka kahteenkymmeneen asti. Ja seuraavaksi nostetaan grafiikkavälimuistin kokoa reippaasti ylöspäin , esimerkiksi ohjelmistossa 30 Mt ja objektikohtainen 7 Mt. Kokeilemalla noita voi viritellä mielensä mukaan, paljon noitakin lukuja suuremmiksi. Oletusarvot kannattaa tietenkin kirjoittaa muistiin, jos tuntuu siltä, että muutoksilla ei ole vaikutusta. Itselläni nuo kyllä nopeuttivat ohjelmaa entisestään, itse asiassa aika lailla.

Uusi on alkanut sellaisella opetusputkella, että blogi on jäänyt vähän jalkoihin. Mutta kun Oraclen ja SUNin kauppa näyttää nyt lopullisesti vahvistetulta ja Oracle on julkistanut alustavia linjauksiaan, niin on syytä palata kehiin.

Vaikka muutama muodollinen niitti vielä puuttuukin Oraclen kaupan vahvistamisesta, yhtiö ilmoitti jo linjauksensa, sillä nuo loput vahvistukset taitavat olla vain muodollisuuksia. Kovin seikkaperäisiä kuvauksia tulevista linjoista ei ole vielä annettu, mutta se mitä on kerrottu on otettu tyytyväisenä vastaan eri netti-kommenteissa ja niissä OOo-yhteisön kommenteissakin, joita olen ehtinyt havaitsemaan.

Oracle ilmoittaa sitoutuvansa OOo -projektiin ja tukevansa ohjelman kehitystä siinä missä SUN aikaisemmin. Erinomaista.

Tämän lisäksi Oracle kertoo suunnittelevansa oman netissä toimivan ohjelmistonsa, joka käyttää ODF -tiedostomuotoa. Mielenkiintoista, jäämme odottamaan lisätietoja.

Ja mikä omasta mielestäni kiinnostavinta: Oracle lupaa integraatiota kaikkien käyttöjärjestelmien ja laitetyyppien välille. Tavoitteena on, että OOo tai siitä kehitellyt ohjelmat toimivat niin tietokoneella kuin puhelimellakin, niin netissä kuin työpöydälläkin. Tämä menee todella mielenkiintoiseksi.

Nämä pikaisina kommentteina kiireen keskeltä. Palaan asiaan, kun tarkempia juttuja alkaa ilmestyä nettiin.

Oracle on suhteellisen iso yritys, ja se antaa autonomiaa ja tilaa avoimen lähdekoodin projektien kehitykselle. Innovaatioita ei tässä rakenneta käskyttämällä. Kollegalta sen sijaan kuulin juuri, kuinka Itä-Suomen yliopiston johdoin “strategia-seminaari” oli kokoontunut miettimään sitä, miten yliopiston toimintoja voitaisiin keskittää, että saataisiin vastattua opetusministeriön vaatimuksiin. - Niin että se siitä uuden yliopistolain antamasta laajemmasta autonomiasta. Ja ATK -rintamalla mennään tietenkin eteenpäin Microsoft -lisensseillä. Joudun viemään tietokoneeni joka kerta atk -keskukseen, kun päivitän OOo:n uudempaan versioon. Toistaiseksi ohjelman käyttöä ei ole kokonaan kielletty vaikka tuki onkin lopetettu. Vastakkaisena esimerkkinä kannattaa vilkaista blogia, jossa kerrotaan kuinka Ruovedellä rakennetaan koululaitoksen tietokoneympäristöä avoimen lähdekoodin varaan.

OOo:n seuraan version 3.2:n julkaisuehdokas valmistui mukavaksi joululahjaksi OOo:n ystäville. Julkaisuehdokas (release candidate) on julkaisemisen logiikassa valmiiksi oletettu versio, joka julkaistaan koekäyttöön. Jos siitä ei löydy kriittisiä virheitä, siitä tulee testausajan jälkeen vakaa versio. Jos virheitä löytyy, julkaistaan RC 2 jne.

Ensituntuma yhden päivän kokeilun jälkeen on, että ohjelma on erittäin vakaa ja veikkaisinkin että lopullinen vakaa versio saadaan joskus tammikuun alkupäivinä.

Kun luin netistä ennakkotietoja tästä päivityksestä, niin syntyi vaikutelma jonkinlaisesta pikkuvikojen korjausversiosta, joka ei sen enempää mainintoja ansaitse. Yllätyin kuitenkin kokeiltuani positiivisesti, sillä vaikka käyttöliittymän perusilme on entisellään on tässä päivityksessä ainakin kolme ominaisuutta joiden vuoksi se kannattaa asentaa - erityisesti Suomessa.

Ensimmäiset kiitokset ja kehut menevät suomenkielisten ohjeiden suomentajille. Ohjesivuilla ei tullut enää vastaan yhtään englanninkielistä otsikkoa tai tekstinpätkää. Käännös siis lähentelee sataa prosenttia (kaikkea en ehtinyt lukemaan, siksi tuo varaus), eli kynnys ohjelman käyttöönottoon laskee puhtaasti suomenkieltä käyttävissä instituutiossa tai vaikkapa kodeissa.

Toinen positiivinen, maininnan arvoinen seikka on ohjelman käynnistymisen nopeutuminen. Testi on tehty vanhalla Windows XP kannettavalla ja ainakin tällä koneella ohjelmaa latautuu aikaisempaa rivakammin.

Kolmantena, kaikista kymmenistä pikku-uudistuksista ja ominaisuuksista nousee esiin yksi todellinen helmi. Kaavioiden muokkaaminen niin diaesityksissä, taulukkolaskennassa kuin  tekstinkäsittelyssäkin on helpottunut yhdellä pienellä, mutta oivallisella käyttöliittymän muokkauksella. Kun kaaviota kaksoisnäpäyttää se siirtyy muokkaustilaan, jolla on omat valikkonsa ja näppäimensä. Nyt työkaluriviin on lisätty valikko, josta voi valita kaavion muokattavan osan (y-akseli, x-akseli, selite, arvosarja jne.) jota pääsee muokkaamaan suoraan muokkaa -näppäimellä. Ei varmaankaan kuullosta mitenkään isolta jutulta, mutta kun toimintoa pääsee kokeilemaan, niin siihen ihastuu välittömästi. Kaavioiden muokkaaminen on nyt selvästi helpompaa ja nopeampaa kuin aikaisemmin.

Taulukkolaskennankin puolella on yhtä sun toista uutta, mutta niitä ominaisuuksia en joulun kiireiltä ole ehtinyt testaamaan.

Julkaisuehdokas ykkösen myötä rauhallisen joulun toivotukset kaikille. Joulun jälkeen edessä onkin jännittävä uusi vuosi, kun ratkaisu Oracle - Sun kauppaan lopulta saadaan ja tiedetään hieman enemmän OOo:n kehittymisen sponsoriehdoista. Mutta palataan niihin ensi vuoden alkupäivinä. Siihen saakka hyvää joulumieltä kaikille.

Kulttuuriministeri Stefan Wallin vetää takaisin valmisteilla olleen tekijöiden oikeuksien kaventamiseen tähdänneen lain, eikä asiaan palata hänen mukaansa enää tämän hallituksen aikana.

Kyse on erittäin tärkeästä erävoitosta tekijänoikeuksien tulkinnoista käytävässä kamppailussa. Journalistiliiton alulle paneman vetoomuksen allekirjoitti lyhyessä ajassa yli 16000 toimittajaa, taiteilijaa ja tutkijaa. Kulttuuriväki argumentoi asiansa puolesta näkyvästi myös lehtien mielipidepalstoilla, mm. Hesarissa.

Tietoyhteiskunnan kehityksen ja tulevaisuuden näkymien avainkysymykset eivät liity teknologiaan, joka kyllä varmasti kehittyy huimaa vauhtia niin kuin ennenkin. Avainkysymys sen sijaan liittyy siihen kuka omistaa tiedon ja millä ehdoilla tietoa saadaan jaella eteenpäin. Avoimuus ja tekijöiden oikeuksien kunnioittaminen tukevat toisiaan. Avoimessa tietoyhteiskunnassa kaikilla on pääsy välttämättömään tietoon ja kaikille on myös tarjolla välineet välttämättömän tiedon tavoittamiseksi. Samalla kunnioitetaan ja puolustetaan tekijänoikeuksia nimenomaan tekijän oikeuksina. Digitaalisessa poliisivaltiossa sen sijaan kaikki tieto muuttuu omisteiseksi ja suuryritysten kontrolloimaksi. Pääsy välttämättömäänkin tietoon edellyttää aina erilaisten maksujen suorittamista, mutta eivät hyödy tekijät vaan tiedon omistava yritys. Tätä kaikkea puolestaan kontrolloidaan laeilla ja poliisin toimesta.

Pyrkimykset tekijöiden oikeuksien kaventamiseen ja yritysten omistusoikeuden laajentamiseen tulevat varmaankin jatkumaan, mutta tämä erävoitto antaa aihetta optimismiin. Seuraavakin lakiesitys tulee varmasti saamaan vahvan vastareaktion, jos se yrittää jatkaa nyt esitetyllä linjalla.

Sähköpostilistoilla käyty keskustelu ennustaa OOo 3.2 beeta -version valmistumista aikataulun mukaan tämän viikon kuluessa. Pienten korjausten ja muutosten lista (vielä työn alla, mutta luettavissa) on itse asiassa aika mittava, vaikka muuten noita muutoksia ei helposti huomaakaan. Pieniä käytettävyyden parannuksia pääasiassa, jotka tunnistaa kyllä ohjelmaa käyttäessään.

Itse huomasin näppärän tavan seurata noiden testiversioiden kehittymistä. Windows puolella en uskalla pitää kuin viimeisintä vakaata versiota (3.1.1) ja vastaavasti Ubuntussakin asennan vain virallisen jakelupaketin tarjoaman, niin toimii varmasti niin kuin pitääkin.

Mutta tuo mainio Wine mahdollistaa sen, että Ubuntussa voi olla asennettuna OOo:n Windows -puolen uusin kehitysversio wine-asennuksena vakaan Linux-asennuksen rinnalla. Ja asentaminen on helppoa kuin mikä. Kopio .exe asennustiedostosta työpöydälle, klikkaus ja Ubuntu kysyy että asennetaanko Winellä. Vastataan kyllä ja seurataan ohjeita. Näin pääsee näppärästi tarkastelemaan versioiden välisiä eroja hajottamatta vakaita versioita, joita tarvitaan työn teossa.

Mutta palaillaan noihin muutoksiin tammikuussa, kun virallinen vakaa versio tulee jakeluun.

Kuuntelen ja katselen Jussi Vähämäen luentoa koulutuksen mahdollisuuuksista nykykapitalismissa. Jussi on laatinut, niin kuin nykyään on tapana, Powerpoint -esityksen keskeisistä teeseistään (jotka ovat varsin kiintoisia). Havaintoni koskee nyt kuitenkin itse esitystekniikkaa eli Powerpointia. Itse aloitin siirtymän MS Officesta OpenOfficeen juuri diaesitysten käytössä. OOo:n käyttö on jo niin arkista, että tiettyjä asioita, joihin alun perin ihastuin ei meinaa enää muistaa. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että PP ei osaa tavuttaa sanoja, mutta OOo osaa. Ja kun esityskalvoon ei monta sanaa mahdu, niin tämä on itse asiassa hyvin olennainen seikka. Jussinkin kalvoissa vilisee sanoja, joita mahtuu vain yksi tai kaksi rivilleen juuri siksi, että tavutus ei toimi. Esim. “kokonaisyhteiskunnallinen”, “koulutuspolitiikka”, “haltuunottoprosessi” jne.
Tarinan opetus on tietenkin se, että juuri Impress on se OOo:n osaohjelma, jota kannattaa ensimmäisenä markkinoida kollegoille.
Ironista tässä on se, että luennoitsija ottaa vahvan kriittisen asenteen tiedon yksityistämistä ja “nykykapitalismia” vastaan, mutta samalla uusintaa tätä yksityistämistä käyttämällä tiukasti lisensoitua ohjelmaa, joka ei edes kovin hyvin näytä istuvan hänen pedagogisiin tarpeisiinsa.
Mutta takaisin luentomuistiinpanojen pariin.
PS: Ensimmäinen puhelimella kirjoitettu blogi. Saa nähdä tuleeko jatkossa kirjoitettua tällaisia pikakommentaareja. Aika näyttää.